Vaahterasumu

Sukupuoli: Kolli
Klaani: Myrskyklaani
Asema: Soturi

Ulkonäkö: Vaahterasumu on kohtalaisen suurikokoinen, hieman Suistohaukkaa pienempi kolli, jonka lyhyen turkin pohjavärinä on luonnonvalkea. Voimakkaista lavoistaan ja kasvonpiirteistään huolimatta hänen rakenteensa on solakka, kuitenkin samalla lihaksikas. Keho on sopusuhtainen lukuunottamatta pitkää häntää, joka on myös hieman tavallista paksumpi. Sopusuhtaisuutta rikkovat myös kookkaat, eivät kuitenkaan tavattoman suuret tassut, joilla on helppo tarpoa lumessa ja mudassa. Lyhyehkö, tiivis turkki. Vaikkei turkki varsinaisesti vettä hyljikään, kestää sen läpikotainen kastuminen hieman muiden turkkeja pidempään. Valkoisen lisäksi toiseksi pääväriksi voisi kollin turkissa sanoa vaalean kullanruskean, beigen sävyisen värin. Tätä väriä esiintyy kollin korvien sisustoissa, kasvoissa, vatsassa ja rinnassa, hännänpäässä ja tassuissa. Valkoisen ja beigen lisäksi turkkia koristavat tummemmanruskeat alueet: Vaahterasumun kuonosta lähtevä paksu raita, joka jatkuu aina häntään asti sekä molemmat korvat ovat näistä huomattavimmat. Häntä on kokonaan tummanruskea. Tämän lisäksi kollin poskissa, lavoissa ja lonkissa on muutama tummanruskea raita. Nenänpää ja polkuanturat ovat tummahkon punaruskeat. Viikset ovat keskipitkät, ohuet ja läpikuultavan valkeat. Vaahterasumu on perinyt suvultaan vahvat, tiikeriklaanimaiset kynnet, jotka vain korostavat kollista huokuvaa jäätävää vaikutelmaa. Silmät taas ovat Syvänneloikalta asti perityt, keskeltä vaaleammat ja reunoilta tummemman siniset, ilmeettömät silmät. Jos niistä jokin tunne kuvastuu, on se epäilys tai halveksunta. Muodoltaan ne ovat tyypilliset, hieman mantelia muistuttavat. Tiheä turkki peittää lyhyydestään huolimatta pienet arvet hyvin, mutta näkyvimpänä voidaan mainita kaulan vasemmalla puolella oleva vaakasuora, parin sentin mittainen hiertymäarpi, jonka kolli saa oppilasikäisenä, sekä vasemman silmän yli kulkevat kaksi melkein vaakasuoraa arpea, jotka hän sai isoisältään Korppihännältä. Vasemmassa takajalassa on myös huomattavan kokoinen arpi ja se on murtunut kerran, minkä vuoksi se kestää rasitusta hieman oikeanpuoleista jalkaa vähemmän. Selkeimmät - ja merkittävimmät - arvet ovat kollin alaselässä olevat kaksi suurta, vaakasuoraa arpea, jotka hän sai taistelussa puumaa vastaan. Tämä vamma on jättänyt muitakin jälkiä Vaahterasumuun: kolli elää taukoamattomassa kivussa, eivätkä hänen takajalkansa ole yhtä kestävät kuin ennen. Muulle klaanille hän ei kuitenkaan tätä näytä, ja tästä ovat tietoisia vain Hohtolehti ja Aurinkokajo.
 

Luonne: Hieman naarasmaisesta nimestään huolimatta Vaahterasumu on äärimmäisen määrätietoinen ja vahvatahtoinen kissa, joka pitää omista näkemyksistään kiinni. Hänen uskonsa Tähtiklaaniin on järkkymättömän vahva, eikä kolli voisi kuvitellakaan rikkovansa soturilakia. Hän odottaa samaa asennetta myös muilta, eikä näin ollen keskustele niiden kanssa, jotka halveksuvat Tähtiklaania tai soturilakia. Hän ei ylitä rajoja edes toisen kissan hädän vuoksi, mikä antaa hänestä kylmän ja välinpitämättömän vaikutelman. Ainoa, mikä saattaisi saada hänet ylittämään rajan, on pennun ahdinko - soturilain mukaan sitä ei voi ohittaa. Asenne lieventyy hiljalleen iän karttuessa, mutta ilman painavaa syytä Vaahterasumu ei tule koskaan soturilakia rikkomaan. Taisteluissa hän kuitenkin tietää olevansa omillaan, eikä luota sen koommin Tähtiklaanin kuin muidenkaan kissojen apuun. Muutenkin itsenäinen ja periksiantamaton, uskoo että kaikkeen on ratkaisu kunhan vain yrittää. Luottamus on erittäin vaikeasti ansaittavissa, etenkin sen jälkeen, kun Vaahterasumu karkoitettiin klaanista väliaikaisesti. Tämän jälkeen kolli ei ole oikeastaan luottanut yhteenkään klaanilaiseen kunnolla perheensä ohella. Hän ei myöskään halua ystävystyä vihollisklaanilaisten kanssa, vaan pitää uskollisuutensa täysin oman perheensä parissa. On myös epäileväinen kuraverisiä ja erakkosyntyisiä kohtaan. Hyväksyy kuitenkin jokaisen, joka siihen syyn antaa. Ei koskaan pettäisi klaaniaan, sukuaan tai ystäviään, vaikka saattaakin sanoa vastaan jopa päällikölle. Inttämään hän ei kuitenkaan rupea, vaan ilmaisee vain oman mielipiteensä. Kolli suojelee perheenjäseniään hengellään, samoin kuin klaanitovereitaan - luottamuspulasta huolimatta. Rohkea, ehkä hieman uhkarohkeakin persoona, jonka päätöksissä kuitenkin pysyy aina mukana terve järki ja kriittisyys. Kollin tunteista on vaikea ottaa selvää, sillä hän peittää ne hyvin ja on loistava valehtelija, vaikkei taitoaan kovin usein käytäkään. Yleisesti ottaen hän ei ole kovin puhelias, mutta kertoo kyllä mielipiteensä joskus turhankin suoraan. Jos jokin asia saa kollin tolaltaan - mitä ei tosin kovin useasti tapahdu - kannattaa hänet jättää rauhaan. Siinä tilanteessa Vaahterasumu on mieluiten yksin ja selvittää ajatuksensa rauhassa. Todella luotettava, ja pitää ystäviensä salaisuudet jopa silloin, kun ne rikkovat soturilakia - silloin vain ystävä saattaa olla entinen ystävä. Haluaa olla vahvasti klaanin toimissa mukana, eikä näin ollen hakeudu joka naarmusta parantajille. Tietyissä tilanteissa vaatimaton, mutta omaa silti normaalin itsetunnon. Osaa olla sille päälle sattuessaan hyvinkin pitkävihainen, joten häntä ei kannata pettää - hyvä muisti takaa sen, että petos ei katoa koskaan. Vaahterasumu omaa erinomaisen kestävyyden monellakin tapaa: hän kestää loistavasti kipua eikä huuda kivusta sitten millään. Hyvä parantumiskyky ja sitkeä mieli, joka ei murru kovin pienistä vammoista. Uimisesta Vaahterasumu ei erityisemmin pidä, vaikka onkin siinä kohtalaisen hyvä ja pystyy pidättämään hengitystäänkin pitkään. Vaahterasumu saattaa olla hyvinkin ailahtelevainen, ja kannattaakin selvittää kollin mielentila ennen kuin menee puhumaan hänelle. Vaahterasumu oli ennen täysin omistautunut klaanilleen, mutta nykyään hänen uskollisuutensa on täysin hänen perheessään ja etenkin Aurinkokajossa. 

Muuta: Loistava taistelija, muttei kummoinen metsästäjä. Yllättävän ketterä kokoisekseen. Tämä ei tosin päde enää päivinä, joina Vaahterasumun selän vamma vaivaa häntä pahasti. Todella tarkka kuuloaisti. Jotkut sanovat Vaahterasumun luonteen muistuttavan vahvasti Syvänneloikan, kollin edesmenneen sukulaisen luonnetta. Vaahterasumu ei kuitenkaan siedä tätä vertausta, sillä hän haluaa tulla arvostelluksi omana itsenään. Syvänneloikkaa hän kuitenkin arvostaa suuresti. 

Menneisyys: Myrskyklaanin soturien Virheaskeleen ja Punasydämen poika. Hänellä oli pikkuveli Koskitassu, joka kuitenkin menehtyi oppilaana. Koskitassu, Vaahterasumu (silloinen Vaahteratassu) ja Vatukkatuhka olivat joutuneet vangituiksi latoon, jossa oli kiikissä myös muutama muu kissa. Kaikkia siellä olevia piti hallinnassaan kolli nimeltä Luka, joka varasti heikompien ruuat ja rankaisi niitä, jotka nousivat häntä vastustamaan. Vaahterasumu onnistui kuitenkin pakenemaan, ja yritti etsiä apua. Paetessaan kaksijalalta kolli jäi kiinni ansaan, josta jäi arpi hänen kaulansa ympärille. Ansasta hänet pelasti Lokin lauman partio, joka myös palasi hänen kanssaan ladolle pelastamaan siellä olevat. Luka oli kuitenkin ehtinyt suuttua siitä, että Vaahteratassu yksin oli päässyt pakoon, ja purkanut vihansa Vatukkatuhkaan ja Koskitassuun. Vatukkatuhka kykeni vielä kävelemään itse, mutta Koskitassu oli menettänyt tajuntansa ja oli saanut monia pahoja vammoja. Heidät vietiin takaisin klaaniin hoidettaviksi, mutta Koskitassu ei koskaan toipunut. Hän kitui monen päivän ajan, ja silloinen parantaja Mustikkaraita alkoi menettää toivoaan parantumisen suhteen. Lopulta Punasydän ei kyennyt enää katselemaan poikansa kärsimystä, vaan antoi tälle kuolonmarjoja tappaakseen tämän nopeasti. 
Koskitassun kuolintapa pysyi salassa jonkin aikaa, ja Punasydämen, Mustikkaraidan ja Vaahterasumun lisäksi vain Virheaskel ja Kipinämyrsky tiesivät tästä. Virheaskel löi välinsä poikki perheensä kanssa tapahtuman johdosta, eikä Kipinämyrskykään hyväksynyt Punasydämen päätöstä. Lopulta muukin klaani sai tietää totuuden, mutta Vaahterasumu pysyi emonsa tukena. Punasydän kuitenkin masentui ja menetti elämänhalunsa täysin, ja Vaahterasumu kantaa tästä osittain kaunaa Virheaskeleelle, joka hylkäsi kumppaninsa edes yrittämättä ymmärtää tämän päätöstä. Lopulta molemminpuolinen kauna ja katkeruus johti siihen, että Punasydämen jättäydyttyä itse liekkeihin metsäpalon aikana Virheaskel lähti klaanista osittain Vaahterasumun ajamana. Punasydämen kohtalo jätti syvät arvet Vaahterasumun mieleen.
Loukkauduttuaan puuman hyökkäyksessä ja saatuaan arvet selkäänsä Vaahterasumu muuttui äkkipikaisemmaksi ja vähäpuheisemmaksi arvesta johtuvan kivun vuoksi. Tämän ja monen muun tekijän vuoksi klaaniin soluttautuneen murhaajan Kuilukynnen oli varsin helppo lavastaa Vaahterasumu murhaajaksi. Kuilukynsi on Vaahterasumun velipuoli, Virheaskeleen poika, ja liittyi Myrskyklaaniin tuhotakseen sen. Kuilukynsi onnistui voittamaan klaanin luottamuksen puolelleen, ja lavasti Vaahterasumun syylliseksi Surmakynnen murhaan. Vaahterasumu lähti klaanista yhdessä Aurinkokajon kanssa etsiäkseen Virheaskeleen ja tuodakseen totuuden Kuilukynnestä viimein klaanin tietoon. Karkoitus kuitenkin aiheutti kovan kolauksen Vaahterasumun ylpeydelle ja luottamukselle, eikä hän oikeastaan olisi edes palannut klaaniin, ellei Aurinkokajo olisi ollut hänen kanssaan. 

Entinen mestari: Lumikkotaival

Koulutetut oppilaat: Haukkapolte, Orapihka, Kauriinloikka, Sulkamyrsky, Aroniataivas

Oppilas: -

Ropettaja: Zare

Kp: 1746

Untitled230_20211216124029.png