Joutsentassu


Soturinimi: Joutsenlaulu
Sukupuoli: naaras
Klaani: Jokiklaani
Asema: oppilas


Ulkonäkö: Joutsen on hyvin pienikokoinen muihin klaanitovereihinsa verrattuna. Naaras ei ole kääpiö, mutta pienikokoinen ikäisekseen. Hänen valkoinen turkkinsa on pitkä ja melko voimakkaasti kihartunut. Turkki on myös sileä ja pehmeä. Huono puoli on se, että se takkuuntuu helposti. Turkki ei ole kuitenkaan kokonaan valkoinen; hännänpää ja korvat ovat harmaat. Pienestä koostaan huolimatta, hän on synnynnäinen jokiklaanilainen, joka omistaa solakan kehonrakenteen. Naaraan silmät ovat sinivihreät, jotka hän on perinnyt emoltaan.


Luonne: Joutsenta voisi hyvin kuvailla isona nallekarhuna, jota voi mennä halaamaan silloin kuin olo tuntuu pahalta. Hän on aina valmis kuuntelemaan muita ja voisin kuvitella hänen olevan Jokiklaanin henkilökohtainen psykiatri. Hän on hyvin äidillinen ja empaattinen eikä jätä ketään pulaan. Hänellä onkin tapana sanoa muille klaanitovereilleen, että hänen luokseen voi aina tulla juttelemaan. Tai siis sanoo silloin kuin uskaltaa avata suunsa. Joutsen on kaikkien ystävä ja valitettavasti myös hieman naiivi. Hän ainakin haluaa uskoa, että kaikissa on jotain hyvää, vaikka se olisi tosi tosi syvällä tai jos he eivät vain halua myöntää tai näyttää sitä. Kasvaessaan Joutsenesta tulee heikkojen puolustaja, joka usein asettuu heikomman osapuolen puolustajaksi. Valitettavasti häntä on myös helppo käyttää hyväksi hänen ystävällisyytensä ja naiivin luonteensa vuoksi. Onneksi tämä helpottuu tämän kasvaessa. Joutsenella on heikot keuhkot, jonka takia hän ei pysty pidättämään hengitystään kovinkaan kauaa veden alla, joka tekee hänestä huonon sukeltajan. Tämän lisäksi hän hengästyy melko nopeasti, eikä naaraan astma auta asiaa ollenkaan. On epäilty, että naaras on saanut astmansa ja heikot keuhkonsa emoltaan, joka kuoli epilepsiaan. Joutsen usein viivästyttelee päätöksen teossaan ja antaa usein muiden päättää hänen puolestaan. Tästä syystä hänen on helppo valitettavasti jäädä niin sanotusti muiden varjoon. Pahimmassa tapauksessa se voi johtaa siihen, ettei puolet klaanista edes tiedä hänen läsnäolostaan, kun tämä ei uskalla avata suutaan. Tyhjän pantiksi hän ei kuitenkaan jää, vaan menee usein itsenäisesti saalistamaan jos häntä ei ole kutsuttu mukaan partioihin. Hänen ahkeruutensa usein valitettavasti myös usein kostautuu, kun hän rataa itsensä usein ihan tappiin asti niin, että hän on ihan rikki päivän lopussa. Ja sitten seuraavana päivänä sama homma uudestaan. Hänellä on huono tapa laittaa toisten terveys ja hyvinvointi omansa edelle. Välillä tämä johtaa siihen, että hänet täytyy melkeinpä pakottaa vierailemaan parantajien pesässä. Hän ei osaa kehua itseään ja onkin äärimmäisen itsekriittinen. Naaras ei osaa ottaa kunniaa tai iloa  saavutuksistaan, vaan kuittaa ne sanomalla, että hänen olisi pitänyt pystyä parempaan.


Menneisyys: Syntyi Jokiklaaniin Valovimmalle ja nyt jo edesmenneelle Joutsenturkille. Valovimma ei alunperin edes halunnut pentuja ja sanoi Joutsenturkille, ettei ole valmis isäksi. Joutsenturkki sai kuitenkin hänet suostuteltua pysymään isän roolissaan, mutta edessä oli isoja ongelmia. Osa syyllistä miksi Valovimma ei halunnut pentuja, oli se, että Joutsenturkki kärsi epilepsiasta, jonka vaarallisuus ja tappavuus olivat sekä hänelle, että pennuille iso riski. Kolli ei halunnut riskeerata kumppaninsa henkeä vain perheen perustamisen takia. Joutsenturkki kuitenkin pysyi kannassaan vaaroista huolimatta, eikä Valovimmalla ollut muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä hänen päätöksensä. Aluksi kaikki näytti hyvältä ja pikku hiljaa Valovimmakin alkoi lämpenemään sille ajatukselle, että hänestä tulee isä. Iloa ei kuitenkaan kestänyt kauaa, kun synnytyksen aikana Joutsenturkki sai epileptisen sairaskohtauksen. Kuningatar kuoli kohtaukseen ja pentu piti vetää osan matkasta ulos. Oli todella lähellä, että hänkin olisi kuollut. Vaikka kolli oli alunperinkin kyyninen tapaus, nyt hänestä tuli kylmä. Valoviima nimesi pentunsa emonsa mukaan heidän samanlaisuuksiensa takia, muttei juurikaan viettänyt sen enempää aikaa pentutarhassa. Kolli ei kuitenkaan valitettavasti tajua minkälaista vahinkoa hän aiheuttaa käytöksellään Joutsenelle. Kylmästä kohtelusta huolimatta, Valovimma ei ole aivan niin kylmä ja välinpitämätön kuin päältä päin voisi helposti luulla.

Emo: Joutsenturkki (kuollut, Tähtiklaani)
Isä: Valovimma
Sisarukset: ei ole

Muuta:
Missä on hyvä:
-kalastus
-uiminen
-tasapaino
-ketteryys

Missä on huono:
-taisteleminen
-hengästyy helposti
-lihasvoima
-päätöksen tekeminen
-sukeltaminen

Suhteet
Valovimma: Valovimma on Joutsenen isä, mutta naaraalle, kolli on ollut aina aika etäinen hahmo. Hän on kyyninen ja välillä jopa kylmä, eikä kiinnitä Joutseneen hirveästi huomiotaan. Usein vaikuttaakin siltä, ettei hän välittäisi pennustaan ollenkaan. Kovan kuoren alla piilee kuitenkin syvä välittäminen.
Joutsenturkki: Naaras on Joutsenen emo, joka kuoli kesken synnytyksen epileptiseen kohtaukseen. Valovimma nimesi tyttärensä tämän emon mukaan heidän samanlaisuuksiensa vuoksi. Naaras ei koskaan tavannut emoaan, mutta on kuullut tarinoita hänestä muilta klaanitovereiltaan. Tarinoista hänelle on syntynyt todella lämmin kuva emostaan.

Toiveet: Kasvaa taitavaksi soturiksi, löytää tosirakkaus ja perustaa perhe

Ropettaja: Idulilu

Mestari: Savumarja

Kp: 469