Ruostekirous


Sukupuoli: Kolli
Klaani: Varjoklaani
Asema: Soturi


Ulkonäkö: Ruostekirous on omalla tavallaan komea. Hän on pitkähkö ja fyysisesti erinomaisessa kunnossa. Ulkonäöltään ikäistään huomattavasti nuoremman näköinen, suunnilleen nuoren soturin ikäisen näköinen vanhempanakin, kiitos turkkinsa joka ei harmaannu vaan muuttuu ainoastaan sävyn verran ruskeammaksi hänen vanhetessaan. Häikäilemättä käyttääkin kolli tätä ominaisuuttaan hyödyksi ja hämää tarkintakin kyylää. 
Hänen turkkinsa on yksivärinen, lukuunottamatta yhtä poikkeusta, hänen syntymämerkkiään joka kuultaa satunnaisesti hänen turkkinsa läpi. Vaaleanharmaat, sirot ja ohuet katkonaiset viivat hänen ihossaan jotka ulottuvat hänen niskastaan alaselkään ja ovat muutaman käpälän pituiset.
Turkkinsa Ruostekirous sukii yleensä siistiksi, jättäen sen kuitenkin huolettoman oloiseksi toisin kuin nuorempi veljensä Leijonaraivo joka on aina tiptop-kunnossa. 
Varsinkin nuorempana hänen turkkinsa oli hieman aaltoileva ja pidempi kuin nykyään, mutta nuorekasta olemustaan hän ei menettänyt vanhetessaan. 
Ruostekirouksella on terävät piirteet ja viettelevä olemus. Kollin silmät ovat haalean, jäisen, siniharmaat ja tummuvat värittömän tumman harmaiksi iiriksen laidalle. Niistä voi monesti löytää salaperäisen katseen ja ne luovat erikoisen kontrastin muuten tummaan, lähes pikimustaan kolliin. Ruostekirous on ehdottomasti perinyt isänsä vihjailevan hymyn ja hänen voisi lyhyesti kuvailla kuuluvan varjoklaanin paremman näköisiin kolleihin.


Luonne: Ruostekirous oli vapaa sielu, läheinen pikkuveljensä kanssa ja no sellainen nuori ja vapaa kolli. Hän oli suojelevainen veljeään kohtaan ja ylpeä saadessaan olla tämän isoveli, saadessaan opettaa tätä taistelemaan ja puolustamaan kotiaan. Varsinkin oppilas aikoinaan hän oli hyvin velvollisuudentuntoinen, vaikkakin huoleton nuorukainen. Ruostekirouksen isä kuitenkin näki hänet lähinnä vastuuttomana ja huolimattomana. Se ei kuitenkaan painanut nuoren soturin alun mieltä, Ruostekirous ei oikeastaan ole koskaan välittänyt siitä mitä muut hänestä ajattelevat. 
Ruostekirouksen voisi nähdä kultaisen veljensä vastakohtana monessa valossa. Toki he ovat molemmat hyväkäytöksisiä ja kohteliaita, mutta Ruostekirous omaa myös pimeämmän, salailevan puolen josta hänen isänsä ei pitänyt. Omalla tavallaan hän oli sukunsa perintöä ja juuriaan vasten kapinoiva nuorukainen, mutta hän ymmärsi kyllä aina vastuunsa ja sen että hänen tekonsa saattaisivat vaarantaa koko hänen perheensä.
Hän oli naiivi, rakasti syvästi ja ehdoitta, pelkäämättä tekojensa seurauksia.
Eräänä yönä kaikki kuitenkin muuttuu, veljesten välit kylmenevät ja jälkeenpäin Ruostekirous tihkuu sarkasmia ja  ylimielisyyttä. Hän on hyvin päämäärätietoinen, pitäen kuitenkin suunnitelmansa hämärän peitossa muilta. Kollin jokainen hippunen inhimillisyyttä ja hyväsydämisyyttä haihtuu kuin tuhka tuuleen. Hän on lähinnä välinpitämätön ja kylmä, elämällä leikkivä, itselleen hetkellistä huvitusta ja viihdettä järjestävä, sisimmässään vain syvästi loukkaantunut kolli. Hän ei kaipaa kenenkään sääliä, eikä kenenkään rakkautta. Eikä hän uskalla rakastua, antaa itselleen lupaa elää uudelleen. Ruostekirous ei halua antaa kellekään avaimia särkeä tämän sydäntä uudelleen. 
Sisimmässään kolli on hyvä, mutta menee vuosia ennen kuin kukaan saa hänen sydäntään avattua. 
Ruostekirous ei koskaan lakannut huolehtimasta pikkuveljestään vaikka hän onki katkera hänelle siitä mitä tapahtui vuodenaikoja sitten. Ei hän sitä ääneen myöntäisi ikinä ikipäivänä, mutta suojelee silti pikkuveljeään ja rakkaintaan loppuun saakka. 
Ulospäin hän näyttäytyy itsevarmana ja hurmaavana kollina, jokseenkin julmana ehkä.  Ruostekirouksen sarkastisuus antaa hänen näyttäytyä väkivaltaisena, impulsiivisena ja sydämmettömänä taistelijana, rauhantahtoisen ja kärsivällisen veljensä rinnalla. Ruostetassu niin sanotusti ansaitsi soturinimensä ja siinä mainitun kirouksen taakse piiloutuu pitkä tarina jolla on juuret kaksijalan hämärillä poluilla. 
“Kirouksensa” johdosta tätä kollia ei nähdä auringossa, ei kuvainnollisesti eikä kirjaimellisesti. Ruostekirous tapaa kätkeä tunteensa, mutta silloin kun hän tuntee, tuntee hän todenteolla voimakkaasti. Niin hyvässä kuin pahassa.


Menneisyys: Ruostekirous syntyi kahdelle varjoklaanilaiselle soturille, nuorelle parille Kuiskeviillolle ja Loistesielulle. Ruosteen kasvaessa soturiksi selvittelivät hänen vanhempansa vielä omia välejään, mutta hänen sairastuessaan vakavasti kasvoivat hänen vanhempansakin lähemmäs toisiaan. Ruostetassun sairaus ei ollut mikä vaan flunssa vaan se myös laukaisi hänen isältään perimänsä sairauden, Ruostetassu sai ylleen valonkirouksen. Perinnöllinen sairaus on klaaneissa tuntematon, sillä se periytyy isältä pojalle ja löysi varjoklaaniin Kaamosturkin saadessa Kuiskeviilto erään kulkijan kanssa. 
Klaanissa muut kuin Kuiskeviilto poikinensa eivät kirouksesta tiedä ja he pitävätkin salaisuutensa visusti turvassa, jopa henkensä uhalla. Kuiskeviillon suvusta ei tiedä kukaan klaanissa ja monet olettavat Kuiskeviillon olevan Piiskatähden toinen poika. Piiskatähti ei itsekkään ole varma ja Piiskatähden tiedonjano ajaa hänet lopulta hautaan, sillä Ruostetassu saa valita joko tulevaisuutensa tai henkensä välillä päällikön saadessa selville kollin kohtalokas salaisuus.
Piiskatähti oli vasta alkua veren vuodatukselle joka alkoi Ruostekirouksen suojellessa perhettään. 
Nuorena ja huolettomana soturin alkuna hän kuitenkin rakastui väärään naaraaseen ja tämä mursi Ruostekirouksen sydämen jättäen jälkeensä veljekset jotka eivät enään koskaan olisi ennallaan. 
Suku: Loistesielun ja Kuiskeviillon esikoinen. Leijonaraivon ja Kiuruvirran veli. Tarkemman sukupuun löydät linkistä file:///C:/Users/Vivia/Downloads/My-Family-3-Aug-2020-270.html
kirjoittamalla find-kohtaan “Ruostekirous”


Muuta: Ruostekirous on erinomainen taistelija ja soturi joka ei epäile sekunttiakaan paljastaa kynsiään, eikä jätä henkiin ketään tielleen astuvaa. Päälikölleen ja perheelleen uskollinen kolli joka ei nauti auringosta vaan kulkee omia hämäriä polkujaan hieman kapinoiden. 
Jos naaraasi kaipaa seikkailua joka ei muutu liian totiseksi suhteeksi ilmoittautuu Ruostekirous vapaaehtoiseksi välittömästi. Ole yhteydessä vaikka discordin kautta niin sovitaan yksityiskohdat. Hyyyyyvin pitkään aikaan tälle kollille ei kuitenkaan ole suunnitteilla kumppania eikä pentuja.

Toiveet: Ei erikoisempia, joskus 2021/2022 mahdollisesti kumppani, mutta ei vielä piiiiiitkään aikaan. Mestarin valkkailen sitte kun se tulee ajankohtaisemmaksi joten eipä sen kummempia. 


Ropettaja: Lasipallo 

Kp: 348