top of page

Leimusiipi

​

Sukupuoli: Naaras
Klaani: Myrskyklaani
Asema: Kuningatar

​

Ulkonäkö: Leimusiipi on normaalikokoinen, hyvin solakka ja sopusuhtainen naaras. Hänen turkkinsa on pääosin oranssitabbya, ennemmin kellertävää kuin punertavaa. Väri on hieman voimakkaampaa kyljissä, mutta haaleampaa kasvoissa ja jaloissa. Naaraan kuononympärys, nenänvarsi, rinta, vatsa ja hännänkärki ovat valkoiset. Valkoista väriä ulottuu vasemmalla puolella kylkeen ja hieman selkäänkin lavan kohdalla ja sen takana. Leimusiiven turkki on lyhyttä ja hieman karkeaa, eikä se takkuunnu helposti. Naaras pitää sen moitteettomassa kunnossa. Voimakkaat, metsästämiseen ja juoksemiseen soveltuneet lihakset näkyvät hieman turkin alta erityisesti jaloissa, mutta erityisen lihaksikkaalta Leimusiipi ei vaikuta. Kynnet ovat normaalin pituiset ja kaarevat, ja niillä saa hyvän otteen saaliseläimestä – tai tarvittaessa vihollisklaanilaisestakin. Omaa naaraaksi yllättävän vahvat leuat, joiden otteesta riista ei kovin helposti pääse karkuun. Nenänpää on hennon vaaleanpunainen, samoin kuin pehmeät polkuanturat. Silmät ovat kirkkaassa valossa taivaansiniset, mutta useimmiten taittuvat enemmänkin orvokinsiniseen; hieman hämärässä valaistuksessa hänen silmiensä väri täsmää täysin hänen isoemonsa Talvioturkin silmien kanssa. Niistä näkee hyvin tunteet, eikä Leimusiipi edes yritä valehdella tai peitellä tunteitaan. Hieman välinpitämättömän luonteensa vuoksi silmistä ei näe usein muuta kuin tylsistymisen. Kuonon yli oikean silmän alta vasemman silmän alle kulkee kapea arpi, jonka naaras sai Kärppäviillolta kaksikon keskenäisessä kahinassa. Rintakehästä vatsaan kulkee syviä arpia, jotka menevät aivan vasemman etujalan vierestä. Tämän vuoksi Leimusiiven liikkeet saattavat olla hieman kankeita kovimpina pakkaspäivinä, kun kylmä saa vanhat arvet vihlomaan ja tekee kävelystä vaikeaa.
 

Luonne: Leimusiipi on ollut aina jokseenkin vakava, sarkasmiin ja kyynisyyteen taipuvainen kissa. Nuorempana hän oli rennompi ja sosiaalisempi, mutta nykyään hän on karaistunut niin, ettei hänestä saa helpolla naurua tai edes kehräystä irti. Leimusiiven luonne on ottanut eniten kolausta hänen entisen kumppaninsa Kalliotaivaan petoksesta, sekä hänen ystäviensä Mesikukan ja Sulkamyrskyn "petoksesta" - Kalliotaivas petti Leimusiipeä tämän parhaan ystävän Valomyrskyn kanssa, jolloin Leimusiiveltä meni luotto rakkauteen ja kolleihin. Vain hieman myöhemmin paljastui, että Mesikukalla on kumppani toisessa klaanissa, ja Sulkamyrsky oli pitänyt tämän salaisuuden klaanilta. Koska soturilaki on Leimusiivelle kaikki kaikessa, meni naaraalta luottamus sekä Mesikukkaan että Sulkamyrskyyn. Näiden tapahtumien jälkeen naaras ei ole enää nauranut edes läheistensä seurassa. Kehräys ja hyrähdyksetkin ovat hyvin rajoittuneita, ja ne Leimusiipi osoittaa lähinnä pojalleen Aropennulle ja tyttärelleen Korentovälkkeelle.
Leimusiipi on jokseenkin lyhytpinnainen ja äkkipikainen, muttei pitkävihaista tyyppiä - ellei sille todella ole tarvetta. Naaras ei ole pää pilvissä kulkevaa tyyppiä, vaan on armoton realisti. Onneksi häneltä löytyy myös tilannetajua, joten naaras ei aina sano näkemyksiään päin toisten naamaa. Hänen kasvoiltaan kuitenkin näkee hyvin, jos hän on jostain eri mieltä tai ei ole kiinnostunut aiheesta. Klaanin hierarkia on Leimusiivelle tärkeä, eikä hän koskaan epäkunnioittaisi klaanin vanhempia jäseniä tai johtoporrasta. Nuorempiaan naaras taasen pomottaa hyvinkin herkästi, mutta pennuille hän näyttää emollisen puolensa. Todella tiukka ja tarkka mestari, muttei kuitenkaan kiusaa oppilaitaan liikaa. Omistautuu täysin klaanilleen ja myös läheisilleen, mutta klaani tulee aina ensimmäisenä: Jos Leimusiiven on valittava klaanin ja perheensä väliltä, hän valitsee epäilemättä klaanin. Tämä ei tarkoita, etteikö naaras välittäisi läheisistään: hän on kuuliainen tytär, rakastava kumppani ja huolehtivainen emo, mutta klaani on Leimusiiven jokaisen teon ja liikkeen perusta, eikä hän ikinä hylkäisi sitä. Tämä näkemys vain vahvistuu pettymyksien ja ikävien kokemusten myötä. Ajan myötä naaraan ympärille on kasvanut karaistunut kuori, eikä hän aina näytä tunteitaan vaan heittäytyy helposti työnarkomaaniksi, jos häntä vaivaa jokin. Oman klaaninsa ohella Tähtiklaani on Leimusiivelle kaikki kaikessa, eikä hän katso hyvällä soturilain rikkomista. Naaras ei välitä siitä, millaisena muut kissat hänet näkevät: hän elää klaaniaan varten, ja näin ollen on myös aikamoinen ”vasikka” soturilain vastaisia salaisuuksia koskien. Kaksinaamainen hän ei kuitenkaan ole: Leimusiipi ilmoittaa suoraan päin naamaa, jos ei ole tyytyväinen jonkun käytökseen ja on aikeissa kertoa asiasta päällikölle. Hän ei petä lupauksiaan kuin pakkotilanteissa (esimerkiksi kissan henkeä uhkaavat tilanteet). ”Harmittomat” ja soturilain mukaiset salaisuudet Leimusiipi kuitenkin pitää, eikä hän ole laisinkaan lipsauttelevaa sorttia. 

 

​

Menneisyys: Syntyi Myrskyklaaniin uusilla metsäreviireillä, eikä näin ollen tiedä millaista järvellä asuminen oli. 
Tyttäret: Korentovälke
, Vahveropentu (Tähtiklaani), Nietospentu (Tähtiklaani)
Pojat: Vaistopentu (Tähtiklaani), Arotassu, Härmäpentu (nyk. Myrskypentu, Tuuliklaani)
Kasvatit: Unikkotassu (Tähtiklaani), Villakkomyrsky (Tähtiklaani), Aroniataivas, Hillatassu, Tyrnitassu, Mustikkakuura, Vanamotuli, Pitkätassu

Emo: Sinisydän (Tähtiklaani)
Isä: Pyökkiturkki (Tähtiklaani)
Sisarukset: Tervapentu (Tähtiklaani) ja Pihkatassu (Tähtiklaani)
Emonemo: Kipinämyrsky (Tähtiklaani)
Emonisä: Varjokynsi (Tähtiklaani)
Isänemo: Talvioturkki (Tähtiklaani)
Isänisä: Setriviiksi (Tähtiklaani)
Tädit: Liljavälke (Tähtiklaani), Aurinkokajo, Hietatuuli (Tähtiklaani)
Sedät ja enot: Haukkapolte (Tähtiklaani), Leijonakynsi (Tähtiklaani), Niemiviiksi (Tähtiklaani), Liekkiraita (Tähtiklaani)
Serkut: Niemiturkki (Tähtiklaani), Tyräkkipentu (Tähtiklaani), Savipentu (Tähtiklaani), Virtapentu (Tähtiklaani), Kyyneltassu (Tähtiklaani), Kauriinloikka (Tähtiklaani), Tiikeripentu (Tähtiklaani), Kuurapentu (Tähtiklaani), Korppihäntä (Pimeyden metsä), Susiturkki (Tähtiklaani)

 

Muuta: Leimusiipi on todella hyvä metsästäjä, ja sen näkeekin jo hänen rakenteestaan. Naaraan paluuseen tyhjin tassuin metsältä vaadittaisiin jo todellinen luonnonmullistus, sillä taidot yhdistettyinä periksiantamattomaan mutta kärsivälliseen luonteeseen tekevät Leimusiivestä melkein erehtymättömän saalistajan. Taisteluissa ei ole kovin kummoinen vastustaja, jos sattuu törmäämään määrätietoiseen viholliseen. Muussa tapauksessa naaras saa vastustajansa hätyyteltyä pois temperamenttisilla iskuillaan, sillä hän osaa vaikuttaa taitavalta taistelijalta vaikkei sitä olekaan.

​

Toiveet: Päästä korkeaan asemaan klaanissa. 

Ropettaja: Zare
 

Entinen mestari: Aurinkokajo
Koulutetut oppilaat: Mustikkakuura

Oppilas: Paahdetassu

Kp: 2160

Untitled280_20230111215414.png
bottom of page