Nokkostassu

 

Parantajanimi: Nokkospiikki
Sukupuoli: Kolli
Klaani: Tuuliklaani
Asema: Parantajaoppilas
 
Ulkonäkö: Soturimaisen olemuksen, sekä tuuliklaanilaiselle tyypillisestä hoikasta kehosta päätellen Nokkospiikin luulisi olevan hyvin pärjäävä klaaninsa soturi. Ensivaikutelma on kuitenkin petollinen, sillä Nokkospiikki onkin parantaja.
Kehonrakenteeltaan kolli omaa tyypillisen tuuliklaanilaisen siron mutta jäntevänvahvan ruumiinrakenteen; pitkät jalat sekä häntä saavat toisten klaanien kissat näyttämään kirpuilta tämän rinnalla. Tuuliklaanilaisilla ominaisuuksilla on siis puolensa, sillä pidemmät jalat takaavat pitkät askeleet ja ketteryyden, sekä pitkä häntä hyvän tasapainon.
Nokkospiikki on osuva sekoitus omia vanhempiaan – hän on perinyt emonsa monikirjavan turkinvärityksen sekä isänsä kehonrakenteen. Ja luonnollisesti, nämä ominaisuudet antavat kollille erittäin puoleensavetävän ulkonäön; Kollin kasvot ovat mitä erikoisempia, ja erityisesti silmäkulmasta lähtevä musta kilpikonnakuvio sekä tuikkivat vihreänkuultavan silmät toimivat viimeisenä silauksena ensivaikutelmissa.
Turkin pohjaväri on lähes lumenvalkoinen, mutta tarkemmin kollin rintaa koristaa iso musta laikku sekä vasenta etujalkaa koristaa kaksi kinuskinruskeaa läikkää. Väritystä ilmenee myös oikean takajalan varpaissa – mutta muuten, kollin loppukeho on mustanraidakasta häntää lukuun ottamatta valkoinen. Turkin pituus on hieman lyhyempää sekä tiheää, lukuun ottamatta poskia sekä rintaa, jossa karvoitus on hieman pidempää. Laatu taas puolestaan on silkkisen pehmeää, eikä se mene usein takkuun vaan pysyy siistinä.
Nokkospiikillä on suhteellisen normaalipituiset valkoiset viikset, vaaleanpunaiset polkuanturat sekä hänen kyntensä ovat hiilen mustat ja petollisen terävät.
Vaikka Nokkospiikki onkin kotoisin aavoilta nummilta, leijuu hänen ympärillään makean mintun tuoksu.
 
Luonne: Luonteeltaan Nokkospiikki muistuttaa kovin paljon omaa emoaan – hyvin karismaattinen, humoristinen sekä vahva persoona kaikin tavoin. Koko Tuuliklaanin silmässä Nokkospiikki on se kissa, joka ei pelkää esittää mielipiteensä ja ottaa kantaa. Ensivaikutteisesti rohkealta kissalta ei myöskään uuvu huumorintajua. Sen lähdettä on erittäin vaikea sammuttaa, sillä luultavasti se ei loppuisi edes taistelun synkimmässä sydämessä.  
Karismaattisen oloisesta ensivaikutelmasta huolimatta, tästä epätavallisesta Tuuliklaanin kissasta ei kuitenkaan ole helppo ottaa selkoa – sillä Nokkospiikin perusluonteenpiirteisiin kuuluu vahvasti uteliaisuus, sinnikkyys ja jatkuva jano tietää enemmän. Näiden piirteiden lisäksi kolli on perusfiksu kissa, joka keksii myös tiukan tilanteen tullen jonkinlaisen ratkaisun mistä vain. Tästä juontuukin hänen luovuutensa ja näppäryytensä.
Vanhempiensa tavoin, kolli on sujut kieltenvaihtamisesta muiden kissojen kanssa. Peruskohteliaasti hän keskustelee kenen kanssa vain, mutta jos kemiat eivät kohtaa jatkossakaan, yleensä tervehdystä tai pientä jutustelua pidemmälle ei mennä. Jos kuitenkin juttukumppanin kanssa asiat loksahtavat paikalleen, muuttuu kollista hänen oma humoristinen itsensä. Tuuliklaanilaisella on myöskin hyvin suorasanainen tapa ilmaista asioitaan, eikä parantajan työssään varsinkaan kaunistele sanottavaansa.
Kritiikin, hän ottaa usein vastaan hiukan humoristisesta näkökulmasta, ja sen ansiosta usein käsittelee sen hyvin. Harvoin asiat menevät ihon alle, mutta niiden iskiessä syvälle kolli osaa olla erittäin käärmeissään asiasta. Eikä Nokkospiikki salaile tuohtumustaan, vaan varmasti sen näyttää tai kertoo sylki lentäen suorat sanat.
Parantajana kolli omaa jäänvahvat hermot sekä hän kestää hyvin paineen alla toimimista. Tehdessään työtään, hänen liikkeensä ovat yleensä varmoja ja järjestelmällisiä, joka luo helposti rauhoittavan vaikutelman, että kirjava tuuliklaanilainen tietää mitä tekee. Omien kykyjensä epäileminen ei tule kuuloonkaan, sillä hän jos kukaan tuntee omat rajansa ja kykynsä perin pohjin.
On olemassa syy, miksei Nokkospiikki ikinä valinnut soturin tietä – totuus on se, että hän uskoo parantajan tien sisältävän paljon enemmän voimaa sekä kätkettyjä salaisuuksia mitä soturin tie voisi ikinä pitää sisällään. Mysteerit, Tähtiklaanin merkitys ja olemassaolo sekä voima pitävät kollin mielenkiinnon yllä ja päättäväisenä kulkea tietä, jonka hän valitsi. Tietäminen lisää tietämättömästä kuuluu vahvasti kollin intohimoihin.
 
Menneisyys: Juuriltaan Nokkospiikki on puhtaasti tuuliklaanilainen. Hän sekä Kiurupentu syntyivät alkavan Lehtikadon aikaan tuuliklaanilaisille Nevaroihulle sekä Vilukkoväreelle. Äkillinen synnytys, sekä tieto pennuista tulivat aivan totaalisena yllätyksenä tuuliklaanilaiselle parille, sillä mitään viitteitä raskaudesta ei ollut. Pentujen saapuminen maailmaan oli kaikkea muuta kuin helppo, sillä kumpikaan syntyessään ei hengittänyt. Tähtiklaanin onnen suosimana, Nokkospiikki päätyi jatkamaan elämäänsä – Kiurupentu ei ollut yhtä onnekas.
Siskon tittelin pitäjäksi asteli nopeasti Villavarjo; Nokkospiikin ottosisarus, jonka klaanin parantaja Paloniitty löysi hylättynä Tuuliklaanin reviiriltä. Siitä lähtien kaksikko on ollut erottamaton sisaruskopla, vaikka he ovat kuin toistensa vastakohdat. Ja erilaisuuksistaan huolimatta, Nokkospiikin ja Villavarjon välinen side on tiivis ja rikkoutumaton. Naarasta Nokkospiikki pitääkin oikeana siskonaan, vaikka kolli on tietoinen, ettei yhteistä verta ole – Lisää menneisyydestä myöhemmällä iällä.
 
Emo: Nevaroihu
Isä: Vilukkoväre
Sisarukset: Villavarjo, Kiurupentu †
Tädit: Pilvisulka, Lumitassu †
Emonemo: Kukkaturkki †
Emonisä: Ukkospilvi
Isänemo: Murattisydän †
Isänisä: Ohdakelampi †
Isän täti: Tihkutuuli †
Muut sukulaiset: Varpusviima, Harmaaläiskä † ja Mesihelmi (isän puolelta).
 
Muuta: Nokkospiikki ei ole hullumpi taistelija, eikä siksi ole välttämättä se heikoin lenkki, jota kannattaa alkaa sorkkimaan taistelun alettua. Kohtalaisen ok metsästäjä, vaikka nauttii enemmän yrttien keräämisestä kuin riistan.
 
Toiveet: Palvella Tuuliklaania taitojensa mukaan kohti kunniaa. Paloniityn oppilaaksi.
 
Ropettaja: Pumpuli

Mestari: Paloniitty
 

Kp: 670

nokkos.png