Pihkatassu
Soturinimi: Pihkaroihu
Sukupuoli: Kolli
Klaani: Myrskyklaani ~> Varjoklaani
Asema: Oppilas
Ulkonäkö: Pihkaroihulla on tumman siirapin värinen turkki jota kirjovat vaaleammat ja tummemmat sävyt. Korvien sisäreunaa koristavat vaaleammat lähes beiget, ohuet karvat. Saman väriset karvat koristavat myös kollin silmien reunustaa ja niitä löytää hännän ulkokaarestakin. Rinnustan ja vatsan karvat ovat hennosti vaaleampia tyvestä kuin tumma siirappisen värinen karva muuten. Satunnaiset meripihkan ja hunajan väriset karvat elävöittävät turkkia tumman suklaan ruskeiden ja kanelin väristen karvojen kanssa. Tassuja kohden karva muuttuu jaloissa hieman liekehtivämmän oranssin väriseksi ja muutamat varpaista on lähes kuparisen värisiä.
Ruskean kirjavan kollin leuka vaalenee ajan kanssa sopien yhteen lähes valkoisten viiksien kanssa. Pihkaroihulla on lähes kokonaan vihertävän siniset silmät jotka tarkkailevat valppaana ympäristöään ja niistä saattaa löytää aina silloin tällöin leikkisän pilkkeen. Vasemmassa silmässä, iiris on kuitenkin meripihkanvärinen kello kahdentoista ja kolmen kohdalta neljänneksen verran.
Pihkaroihun päälaelta häntään kulkee tummahko paksu siima joka haalenee hiljalleen kyljille päin. Hänen otsaansa koristavat hieman vaaleampiana, lyhyinä ja tylppinä raitoina ilmenevät arvet jotka Pihkaroihu sai rajapartiolta Varjoklaanin rajan ylitettyään liittyessään klaaniin myrskyklaanin oppilaana, Pihkatassuna.
Pihkaroihun rakenne on kohtalaisen siro, joskin pitkät karvat saavat hieman lyhytjalkaisen kollin näyttämään huomattavasti suuremmalta ja vankemmalta kuin mitä hän on. Pihkaroihu on ketterä ja nopea kissa jonka pitkähkö ja tuuhea häntä auttaa häntä tasapainottelemaan Varjoklaanin soiden ja jänkien parruilla sekä myrskyklaanin metsien oksistossa.
Kolli on hieman normaalia suurempi kissa ja näin ollen heittämällä pentueensa suurin oppilasikään mennessä, vaikkakin syntyi hyvin pienenä. Hänen paksuhkon turkkinsa alla piilee jäntevät ja vahvat lihakset. Ilmeikäs kolli on perinyt isänsä pitkät, terävät ja tummat varjoklaanilaiselle ominaiset kynnet.
Luonne:
Pihkaroihu ei ehkä ole aivan jokaisen kissan ylin ystävä. Pihkaroihua voisi luonnehtia joko itsepäiseksi kuin muuli tai sitten kaunopuheisemmin ilmaista asian niin että hänellä on vain selvä käsitys leikin kulusta.
Nuorempana hän oli luottavainen ja avoin kissa, mutta tieto puoliverisyydestä ja sukujuuristaan Varjoklaanissa romutti nuoren ja epävarman kollin elämän.
Jatkuva klaani tovereiden tuijotus ja kuiskuttelu selän takana muokkasivat Pihkatassusta uhmakkaan ja piikikkään, samalla kasvattaen kollille kuitenkin nahkaa nenän päälle. Hänen luottamuksensa muihin kissoihin ja perheeseensä katosi kuin tuhka tuuleen emonsa salaisuuden paljastuessa. Pihkatassulta menikin hyvä tovi oppia luottamaan emoonsa jälleen, mutta aikuisiällä Pihkaroihu on läheinen vanhempiensa ja sisarustensa kanssa.
Nuorempana kuitenkin uppiniskaisesti ja itseppäisenä kuin muuli lähti Pihkatassu Myrskyklaanista isänsä luo Varjoklaaniin kuuntelematta ketään, jättäen ilmoittamatta lähdöstään, kadoten vain sumuiseen yöhön. Tämä kuvaa Pihkaroihun järkkymättömyyttä ja uskollisuutta päätöksilleen. Kerran päätettyään jotain ei hän siitä hevillä luovu. Ennakkoluuloja hänellä ei suuremmin ole, mutta jokainen aivan itse kyllä päättää millaista kohtelua kollilta tilaa.
Liityttyään Varjoklaaniin ei Pihkaroihu ole sekunttiakaan epäillyt etteikö se olisi hänelle oikea paikka. Vaikka Pihkatassuna omasikin Myrskyklaanissa läheisiä ystäviä ja kasvoi siellä ei hän kadu lähtöään vaan tietää että se on juuri niin Tähtiklaani hänen polkunsa asetti. Kokoontumisissa ja rajapartioissa törmätessä vaihtaa kuulumisia vanhojen oppilastovereidensa kanssa ja säilyttääkin klaanin vaihdoksesta huolimatta vuodenaikojen ajan muutaman hyvän ystävän Myrskyklaanista. Päätöksilleen uskollisena Pihkaroihu ei epäröisi kuitenkaan puollustaa kotiaan ja klaaniaan, vaikka ystäviään vastaan. Vaikka soturilain noudattaminen ei ole kollilla veressä, hän itse noudattaa sitä ehdoitta.
Pihkaroihu tunnetaan hieman hankalana kissana, jonka kanssa joko ollaan hyvä ystäviä tai sitten ei olla ollenkaan. Oppilasaikoinaan hän kyseenalaisti jokaisen ohjeen ja käskyn epäilemättä. Kasvettuaan aikuisemmaksi ymmärtää kyllä seurata annettuja ohjeita ja suhtautuu pomotteluunkin kimpaantumisen sijaan enemmänkin huumorilla, ottamatta sitä liian tosissaan.
Hän ei pohjimmiltaan ole ilkeä, mutta osuu toisinaan arkoihin paikkoihin heittäessään vitsiä muista. Hän arvostaa kuitenkin rehellisyyttä äärimmäisen paljon ja omaa itsekin kyvyn töpeksittyään suoraselkäisesti kantaa vastuunsa, selittelemättä ja kaartelematta tekojaan.
Pihkaroihu ei ole manipuloiva tai laskelmoiva vaikka ei olekaan välttämättä kaikkien ylin ystävä. Hän ei ole paha, mutta terävä ja älykäs kissa ehdottomasti. Hän tietää ettei kuonoa pitäisi tunkea kaikkialla, mutta tekee niin silti.
Päästyään yli Myrskyklaanin oppilasaikoinaan kärsimästään heikosta itsetunnosta ja epävarmuudesta ei kukaan hänen silmilleen enään ole uskaltanut hyppiä. Ensimmäisistä tassunaskelista varjoklaanissa lähtien hän on oppinut antamaan takaisin aivan samalla mitalla jokaiselle kettuilijalle. Varsinkin oppilasaikoinaan Varjoklaanissa oli Pihkatassu vähän kovis ja liikkui niiden taitavien taistelija kollien porukassa, mutta sitten hänen elämäänsä asteli kaunis naaras joka laittoi Pihkaroihua hieman ruotuun. Näin ollen Pihkaroihusta kasvoi ihan kunnollinen kissa vaikkei hänen vanhemmillaan mitään auktoriteettia kollin silmissä ollut, puhumattakaan mitään kontrollista kapinoivaan pentuunsa.
Menneisyys:
Pihkapentu syntyi hieman tavallista pienempänä ja heikompana pentuna Myrskyklaanin kuningattarelle Mesikukalle. Hän kasvoi kahden sisaruksensa kanssa tietämättä mitään isästään. Pihkapentu aloittaa koulutuksensa Pihkatassuna Myrskyklaanissa nauttien suunnattomasti ystävistään laskien leikkiä tuon tuosta aiheuttaen toisinaan päänvaivaa mestarilleen. Kuitenkin pian klaanin parantaja alkoi saada mystisiä ennustuksia ja lopulta Mesikukka kertoo pennuilleen ja klaanille että heidän isä on Varjoklaanin lumivalkoinen parantaja.
Klaanitovereiden asenne kolmikkoa ja Mesikukkaa kohtaan muuttuu täysin sekaverivihaisessa klaanissa jossa kaikki muutkaan asiat eivät ole aivan kunnossa.
Halveksivat katseet ja ulos sulkevat ystävät murtivat iloisen ja uskaliaan soturin alun. Saatuaan hyvin äkkiä tarpeekseen klaanitovereidensa asenteesta päättää Pihkatassu lähteä itsekseen Varjoklaaniin josta on kiirinyt hänelle hänen isänsä ja Riekotähden sanoma, että he ovat tervetulleita Varjoklaaniin niin tahtoessaan.
Pihkatassu lähtee Myrskyklaanista yön turvin kadoten sumuun jättäen jälkeensä vain hennon hajujäljen. Ylitettyään ukkospolun törmää nuori oppilas yölliseen metsästyspartioon joka puolustaa reviiriään hanakasti. Ennen kuin Pihkatassu kerkeää kertomaan olevansa Lumikuonon poika saa hän jo kynsistä naamaansa nuorelta Tuisketassulta josta sittemmin tuli yksi Pihkatassun lähimmistä ystävistä.
Muuta: Taitava taistelija, mutta varsinkin nuorempana hyvin huonosti motivoitunut saalistaja.
Sukupuu: (Hae “Pihkaroihu” kohdasta “find”) file:///C:/Users/Vivia/Downloads/My-Family-3-Jul-2020-901.html
Toiveet: Kuurakukka mestariksi Varjoklaanissa ja jos liikenee niin mieluusti Myrskyklaanissakin olisi jonkun ropetettavan mirrin oppilaana (jos joku tätä riiviötä nyt joku jaksaa katsella xd )
Tulevaisuudessa todella mielellään tämä kolli haluaisi kumppanin, ikäerosta ei suuremmin haittaa ole, mutta varjoklaanilainen neiti etsinnässä joten nykäseppä hihasta jos sulla sattuisi olemaan neitonen joka haluaisi yhden kollinretaleen laittaa ojennukseen xd
Ropettaja: Lasipallo
Entinen mestari: Sysisilmä
Mestari: Karpaloloiste
kp: 174